Lapset avioerossa

 

Avioerossa ehkä kaikkein vaikein asia on lapset ja heidän asioidensa järjestäminen.

Lapsi pääsääntöisesti järkyttyy erosta ja riitaisessa tilanteessa saattaa olla hyvinkin hankala löytää yhteisymmärrystä toisen osapuolen kanssa lasta koskevien asioiden sujuvasta järjestelystä.

Lasten asioita määrittää Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, jonka mukaan lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito sekä Laki lapsen elatuksesta, joka määrittää lapsen oikeuden saada riittävä elatus ja siihen liittyvän huoltajan elatusvastuun.

Lasten huolto

Lapsen huoltajia ovat lain mukaan hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajuus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. Huolto tarkoittaa hyvää hoitoa ja kasvatusta, jolla turvataan lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi sekä läheisten ihmissuhteiden turvaaminen erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.   

Yhteishuoltajuus

Käytännössä lähtökohta  huollolle on vanhempien yhteishuoltajuus, jossa kumpikin vanhempi  päättää yhdessä lapsen asioista (lapsen hoito, kasvatus, asuinpaikka sekä muut henkilökohtaiset asiat, kuten uskonto, koulutus, harrastukset, terveydenhoito etc.)

Yhteishuoltajuus ei käytännössä tarkoita sitä, että lapsi asuisi kummankin vanhemman luona, vaikka vuoroviikkoasuminen onkin nykyään kovasti yleistä.   Useimmiten  lapsi jää asumaan toisen vanhemman kanssa, joka on lähivanhempi  ja etävanhempi osallistuu huoltoon tapaamalla lastaan ja osallistumalla elatuskuluihin maksamalla elatusapua.   Erillisestä asumisesta huolimatta vanhemmat päättävät yhdessä lapsen asioista. 

Usein kiistat lapsiin liittyen aiheutuvat siitä, että kumpikin vanhemmista haluaisi olla lähivanhempi; huomattavasti harvemmin on kyse halusta yksinhuoltajuuteen toisen vanhemman eliminoimiseksi lapsen asioista päättämisestä.

Vaikka suurin osa lähivanhemmista onkin äitejä, ei se ole kuitenkaan automaattinen vaihtoehto: lähivanhemmaksi ei sovellu henkilö, jolla on vakavia mielenterveysongelmia, päihdekäyttöä, väkivaltaisuutta, lapsen turvallisuutta vaarantavat elinolot ja arkihuollon laiminlyöntejä tai joka on syyllistynyt lapsikaappaukseen. 

Arvion sopivuudesta lähivanhemmaksi tekee kiistatilanteessa käräjäoikeus kokonaisuuden huomioon ottaen.  Kokonaisuuteen vaikuttaa mm.  asuinpaikka, lapsen mahdollisuudet pitää yhteyttä läheisiin henkilöihin, arkielämän sujuminen ja elinolosuhteiden säilyminen mahdollisimman normaaleina ja turvallisina. Harkinnassa keskeisin kriteeri on lapsen etu ja oikeudet.

Tapaamisoikeus

Mikäli lapsi asuu kummankin vanhemman luona vuorotellen, eli kumpikin vanhempi on lähivanhempi, on siitäkin tehtävä sopimus, vuoroasumissopimus.

Yleisin tilanne on, että etävanhempi tapaa lastaan ennaltasovitusti tai vanhempien yksittäistilanteessa  yhteisesti sopimalla tavalla. 

Lapsen tapaamiseen ja sen laajuuteen liittyy usein riitoja.  Sen vuoksi käytännössä onkin melko pitkälle vakiintunut vakiotyyppinen, joka toisen viikonlopun tapaamiselle perustuva sopimus lapsen elatuksesta, huollosta ja tapaamisesta, niin sanottu vuoroviikonloppusopimus, jossa etävanhemman tapaamisoikeus on määritelty mahdollisimman objektiivisesti ja huomioiden merkkipäivät sekä äitien- ja isänpäivä.

Vanhemmat voivat sopia myös halutessaan sekamuotoisen tapaamissopimuksen, jossa etävanhemman tapaamisoikeus on vuoroviikonloppusopimusta laajempi, mutta ei kuitenkaan vuoroviikkosopimus.    Lapsen etu ei kuitenkaan yleensä ole, että sopimus olisi ns. periodityyppinen siten, että hän ei tapaisi vanhempiaan säännöllisin, suhteellisen lyhyin aikavälein. Esimerkiksi sopimus, jossa lapsi viettää ulkomailla asuvan vanhempansa luona puoli vuotta ja sitten palaa toiselle vanhemmalleen Suomeen puoleksi vuodeksi, ei ole lähtökohtaisesti lapsen kehityksen kannalta hyvä.

On huomioitava, että nykyisen lain mukaisesti lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle muuttoaikeistaan, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen.  Ilmoitus on tehtävä vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa, jollei ilmoituksen jättäminen ole välttämätöntä muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisesta

Vanhemmat voivat sopia keskenään lapsen huollosta ja tapaamisesta. Käytännössä sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti.   Mikäli haluaa, että sopimus on täytääntöönpanokelpoinen, tulee se esittää vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa lapsella on asuinpaikka tai toimittaa käräjäoikeudelle vahvistettavaksi  avioerohakemuksen yhteydessä.  

Palvelussamme voi laatia helposti ns. vuoroviikonloppusopimuksen. (Vuoroasumissopimus ja sekamuotoinen tapaamissopimus tulee valikoimaan myöhemmin ja voit laittaa meille viestiä info@diylakipalvelu.com, mikäli haluaisit tehdä sellaisen jo hetimmiten.)

 

Tästä laatimaan tapaamissopimusta vuoroviikonloppuina >>

 

Elatus

Lainmukaiseen lapsen huoltajuusvelvoitteen täyttämiseen vanhemmat osallistuvat kykynsä mukaan.  Laki lapsen elatuksesta säätää vanhemmille velvollisuuden elättää alaikäistä lastaan, jotta tämä saa riittävän elatuksen kehitystasonsa mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämiseen, tarvitsemaansa hoitoon ja koulutukseen sekä muiden normaalien elantokulujen kattamiseen.

Lähtökohtaisesti elatusvelvollisuus kestää lapsen täysi-ikäiseksi tuloon saakka, mutta voi päättyä jo aiemmin, jos lapsi solmii avioliiton tai kykenee itse elättämään itsensä ansiotyöllään ennen kuin täyttää 18 vuotta.   Vastaavasti vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi, kyseisestä elatuksesta käytetään termiä koulutusavustus.

Tyypillisimmin etävanhempi osallistuu lapsen elatukseen maksamalla elatusapua. 

Elatusavun määrä

Elatusavun määrässä otetaan huomioon vanhempien tulot ja menot eli vanhempien elatuskyky ja toisaalta lapsen elatuksen tarve.    Lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat matkakustannukset otetaan huomioon sen vanhemman elatuskyvyn vähennyksenä, joka vastaa niistä.   

Vanhempien keskinäinen elatusvastuu määräytyy elatuskykyjen suhteessa:  esim. jos äidin maksukyky on 1000 euroa ja isän 2000 euroa kuukaudessa, on äidin elatusvelvollisuuden osuus 1/3 lapsen elatuksen tarpeesta ja isän 2/3 osa. 

Lapsen elatuksen tarve koostuu yleisistä elinkustannuksista, jotka sosiaali- ja terveysministeriö määrittää lapsen iän mukaisesti ja joista vuosittain annetaan ohjeet, sekä erityisistä kustannuksista, kuten asuminen-, päivähoito, koulutus ja erityisharrastukset.

1.1.2019 lukien yleisten kustannusten määränä pidetään

 0-6 -vuotias 303 euroa /kk

7-12-vuotias 353 euroa/kk

13-17- vuotias 476 euroa/kk

Elatussavun määrää vähentää aika, jona etävanhempi pitää lasta luonaan.  Luonapitovähennystä ei voi saada, mikäli luonapidon määrä on alle 7 yötä kuukaudessa.  Jos luonapidon määrä on esim. 13-15 yötä kuukaudessa, on vähennys 56-65,50 euroa riippuen lapsen iästä.

Elatusavun määrää voi laskea kätevästi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ylläpitämällä elatusapulaskurilla.

Elatusavun voi sopia myös perustasoa korkeammaksi. Usein keskinäisissä sopimuksissa elatusavun suuruus on ollut  noin 10 % maksajan bruttotuloista lasta kohden ja prosenttiosuutta alentaen, mikäli elätettäviä lapsia on enemmän ja elatusapu on sovittu maksettavaksi täysi-ikäisyyden jälkeenkin, esim. toisen asteen koulutuksen tai asepalveluksen suorittamisen ajaksi.  Yleensähän tuolloin lapsi asuu vielä kotonaan lähivanhemman luona vailla omaa elatuskykyä.

Elatustuki

Kela voi maksaa elatustukea, jos lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki tai jos elatusvelvollista vanhempaa ei ole.  Täysmääräisen elatustuen määrä lasta kohti on 158,74 euroa (1.1.2019 alkaen).

Jotta elatustukea voisi saada, on oltava kunnan sosiaalihuollon vahvistama elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.

Elatussopimus

Huoltajat voivat keskenään sopia lapsen elatuksesta.   Mikäli halutaan, että elatusapu on ulosotettavissa sen maksajalta, on sopimus oltava kirjallinen ja  lapsen kotikunnan sosiaalilautakunnan tai käräjäoikeuden vahvistama sekä sisällöltään lain mukainen: esimerkiksi sopimus luopua oikeudesta vaatia lapselle elatusta vastaisuudessa ei ole pätevä.

Palvelussamme voit laatia elatussopimuksen ja toimittaa sen samalla halutessasi käräjäoikeudelle vahvistettavaksi avioerohakemuksen yhteydessä.

 

Tästä laatimaan elatussopimusta >>

 

Riitaa elatusavusta, huollosta ja tapaamisesta?

Joka kunnassa on lastenvalvoja, joka pyrkii neuvomaan ja opastamaan eroavia vanhempia lapsia koskevissa asioissa.   Usein lastenvalvojalle joutuu odottamaan tapaamista jonkun aikaa, mutta monet riidat ratkeavat hänen luonaan laadittaviin sopimuksiin.  

On kuitenkin paljon tilanteita, joissa ei sopimukseen päästä, jolloin asiaa riidellään käräjäoikeudessa.

Avioeroon liittyvien riitojen kustannuksia ei pääsääntöisesti korvata lainkaan oikeusturvavakuutuksesta, mutta lapsella, joka elatusapua vaatii, on yleensä mahdollisuus saada maksutonta oikeusapua. 

Huoltajuus- ja tapaamisriidassa asianosaisina ovat vanhemmat, jolloin vain vähävaraisella ja pienituloisella on mahdollisuus saada oikeusapua.  Voit selvittää mahdollisuuden oikeusapuun oikeusministeriön laskurilla.

 

Lisätietoa avioeroprosessista.

Lisätietoa omaisuuden jaosta.

Tutustu myös hyödyllisiin ja monipuolisiin verkkokursseihin avioerosta ja omaisuudenjaosta!

diylakipalvelu.fi verkkokauppa