Lesken oikeudet kuolinpesässä
Sekä Perintökaari että Avioliittolaki määrittelee leskeksi aviopuolison, jonka avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta.
Avoliittolainen, eronnut tai sellainen henkilö, jonka avioliitosta on vireillä avioerohakemus, ei ole näiden lakien tarkoittama leski.
Lesken perintöoikeus
Perintökaaren 3 luvussa säädetään lesken perintöoikeudesta: mikäli ensin kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä, leski perii hänet, mikäli testamentti ei määrää toisin.
Mikäli lesken perimisasema perustuu Perintökaareen, palautuu omaisuus hänen kuoltuaan ensiksikuolleen puolison sukuun. Leski ei pysty tekemään tästä perimästään omaisuudesta testamenttia, mutta eläessään hän saa kyseistä omaisuutta luovuttaa ja käyttää vapaasti.
Mikäli tämä perinnön palautuminen halutaan välttää, on syytä tehdä omistusoikeustestamentti. Yleisimmin tehdään keskinäinen omistusoikeustestamentti, jolla leski saa omaisuuden täydellisesti omistukseensa ja voi tehdä siitä testamentin, mikäli ensin kuollut puoliso ei ole määrännyt omaisuudelleen toissijaissaajaa.
Lesken hallintaoikeus
Jos ensiksi kuolleelta puolisolta jäi rintaperillinen, leski ei peri, mutta hänellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Lesken oikeus hallita jäämistöä ei riipu avioliiton kestosta tai siitä, onko avio-oikeutta vai ei. Hallintaoikeus perustuu Perintökaaren 3 luvun 1 a §:än.
Hallintaoikeus ei suojaa rintaperillisen jakovaadetta vastaan. Mikäli rintaperillinen vaatii jakoa, lesken oikeus pienenee koskemaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuinirtaimistoa. Nämä leski saa pitää hallinnassaan rintaperillisen jakovaatimuksesta huolimatta.
Lesken oikeus on vahvempi kuin rintaperillisen lakiosaoikeus asunnon ja asuinirtaimiston osalta.
Hallintaoikeus ei tee leskestä kuolinpesän osakasta, mutta tämä on kuitenkin ensin kuolleen puolison kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen saakka. Lesken uusi avioliitto ei lakkauta tätä hallintaoikeutta, mutta uudelle puolisolle hallintaoikeus ei siirry.
Lesken oikeus voi kohdistua ainoastaan asuntoon, jossa ei ole avioparin ulkopuolisia omistajia, Helsingin hovioikeus on 15.11.2007 antamassaan päätöksessä katsonut, että kolmannen osaomistus riittää poistamaan lesken hallintaoikeuden.
Mikäli leskellä on omistuksessaan kodikseen sopiva asunto, voi pesänjakaja velvoittaa hänet muuttamaan siihen. Häätö yhteisestä asunnosta voi kuitenkin toteutua vasta, kun perinnönjaosta tulee lainvoimainen.
Jäämistöä jakamattomana hallitsevalla leskellä on oikeus käyttää omaisuutta sekä myös saada siitä kertyvä tuotto. Leski voi siis ottaa esimerkiksi omakotitaloon alivuokralaisen tai mikäli ei pysty enää asumaan kotona, voi käyttää vuokratulon hoitomaksunsa rahoittamiseen.
Hallintaoikeuden haltija vastaa omaisuuden käyttömenoista, kuten sähkö-, vesi- ja lämmityskulut. Samoin kiinteistöverosta tulee haltijalle maksulappu. Omistajan velvollisuutena on hoitaa remonttikulut sekä palovakuutus. Asunto-osakkeessa hoitovastike on lesken kontolla ja rahoitusvastike omistajan.
Lesken perintövero
Leski saa perintöverosta vapaana alle 20.000 euron perinnön. Lisäksi leskellä on oikeus tehdä perintöverotuksessa 90.000 euron puolisovähennys.
Avio-oikeuden nojalla saadusta omaisuudesta ei mene perintöveroa. Myöskään hallintaoikeudesta ei mene perintöveroa. Lisätietoa perintöverosuunnittelusta.
Mikäli hallintaoikeusomaisuudesta tulee tuloa, menee esimerkiksi vuokratulosta normaali pääomatulovero ja siitä tehdään vuosittain normaali veroilmoitus.
Lesken eläke
Avioliitosta leskeksi jääneellä on oikeus saada leskeneläke, mikäli puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi ja avioliitto on solmittu, ennen kuin ensin kuollut puoliso oli täyttänyt 65 vuotta. Lesken iällä ei ole merkitystä.
Jos yhteisiä lapsia ei ole, on leskellä oikeus eläkkeeseen, jos avioliitto on solmittu, ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja kuollut puoliso 65 vuotta ja avioliitto on jatkunut vähintään 5 vuotta ja leski on puolison kuollessa vähintään 50-vuotias tai saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään 3 vuotta.
Ennen 1.7.1950 syntynyt naisleski voi saada leskeneläkkeen, vaikka avioliitto olisi solmittu vasta hänen täytettyään 50 vuotta, jos avioliitto on solmittu ennen 1.7.1990. Käytännössä tällaiset lesket ovat tällä hetkellä (2018) yli 78 vuotiaita.
Lesken eläke päättyy, jos solmii uuden avioliiton alle 50-vuotiaana. Yli 50-vuotiaana solmittu avioliitto ei vaikuta leskeneläkkeen maksuun.
Leskeneläkkeen määrä määräytyy kuolleen puolison ansaitseman eläkkeen mukaan ja voi olla enintään puolet edunjättäjän eläkkeestä. Leskeneläkkeeseen vaikuttaa lesken oma eläketurva, eli eläkkeiden kesken tehdään sovitus. Tästä lisätietoa eläkkeistä ja eläkelaskuri.
Kelan leskeneläkettä voi saada alle 65-vuotias leski. Kelan leskeneläke koostuu alkueläkkeestä ja mahdollisesta jatkoeläkkeestä. Tästä lisätietoa Kelan leskeneläkkeestä.
Leskeneläkkeeseen muutoksia 1.1.2022 lukien
Aiemmin vain aviopuolisolla oli oikeus leskeneläkkeeseen. Tehdyn lakimuutoksen mukaan 1.1.2022 lähtien myös avopuoliso voi saada tietyin edellytyksin leskeneläkettä.
Avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on asunut edesmenneen avopuolisonsa kanssa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi ja jos avopuoliso kuolee vuonna 2022 tai sen jälkeen.
Vuonna 1975 tai myöhemmin syntyneille leskille maksetaan leskeneläkettä 10 vuoden ajan tai kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Muutos koskee niitä, jotka jäävät leskeksi vuonna 2022 tai sen jälkeen.
Leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi ei koske leskiä, jotka jo saavat leskeneläkettä tai joiden puoliso on kuollut ennen lain voimaantuloa. Lisäksi ennen vuotta 1975 syntyneet lesket voivat edelleen saada Kelasta leskeneläkettä, kunnes täyttävät 65 vuotta.
Avustus ja lesken otto-oikeus
Mikäli perhevarallisuus on vähäistä, on leskellä oikeus ottaa mukaansa avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta tarpeellista asuinirtaimistoa, työvälineitä ja muuta elinkeinonsa jatkamiseksi tarvitsemaansa irtainta tavaraa.
Lesken otto-oikeudella voidaan rajoittaa ensiksi kuolleen puolison perillisen oikeutta saada osalleen osituksessa perittävän omaisuutta.
Leski voi saada avustuksena rahaa tai ”muuta omaisuutta” kaikesta perittävän omaisuudesta.
Sekä avustuksen että otto-oikeuden laajuuden määrittää lesken tarve, eli se mikä harkitaan kohtuulliseksi avustuksen vaatijan toimeentulon kannalta. Kumpaakin tukea voidaan käyttää rinnakkain ja niiden kohtuullisuuden ja laadun harkitsee pesänjakaja.
Avustuksen tarkoitus ei ole turvata saajalleen pysyvää toimeentuloa, vaan sen tarkoitus on luoda leskelle edellytykset selvitä ylimenokauden jälkeen itsenäisesti menoistaan.
Avustus ja otto-oikeus voi loukata myös rintaperillisen lakiosaa, jos niiden antamiselle on olemassa painavat syyt.
Lesken oikeus hyvitykseen ja vastikkeeseen
Mikäli leski on perillisasemassa, voi hänellä olla oikeus saada työhyvitystä, mikäli hän on jatkuvasti työllään avustanut perittävää. Tällaista työtä on perittävän avustaminen tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa tai taloudessa.
Mikäli leski on parantanut sellaisen perittävän omaisuuden arvoa, johon hänellä ei ole avio-oikeutta, on panostuksesta mahdollista saada vastiketta. Toisaalta myös, jos edesmennyt puoliso on hukannut avio-oikeuden alaista omaisuuttaan, voi siltä osin tehdä vastikevaatimuksen.
Lesken tasinkoprivilegi
Mikäli leski on kuollutta puolisoaan varakkaampi, voi hän ilmoittaa avioliittolain 103.2 § perusteella, että ei luovuta omaa omaisuuttaan osituksessa ensiksi kuolleen puolison perillisille.
Käytännössä leski siis pitää oman omaisuutensa ja ensiksi kuolleen puolison perilliset jakavat tämän osuuden.
Tasinkoprivilegi on henkilökohtainen oikeus. Mikäli ositus tehdään vasta leskenkin kuoltua, jakautuu omaisuus pääsäännön mukaan tasan. Lisätietoa avio-oikeudesta ja osituksesta.
Perunkirjoitus
Perunkirjoitus tulee toimittaa 3 kuukauden kuluessa kuolemasta ja perukirja tulee toimittaa verotukseen kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Hakemuksesta perukirjoituksen pitämiselle voi saada lisäaikaa.
Perukirjaan merkitään aina leski ja myös lesken varat ja velat kuolinpäivänä, vaikka puolisoilla ei olisi ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Tämä on usein koettu kiusallisena yksityiskohtana, mutta on tarpeellinen pesänselvityksen ja jaon kannalta, koska jäämistöositusta voidaan sovitella.
Tyypillisimmin sovittelu on tehty lesken hyväksi, mutta se on mahdollista myös lesken vahingoksi.
Perunkirjoituksessa pesänilmoittajana toimii se, jonka hallussa pesä on, ja jolla on parhain tieto varoista ja veloista. Lähes poikkeuksetta pesänilmoittaja on leski.
Pesänilmoittajan tulee olla läsnä perunkirjoituksessa, osakkaiden ei. Osakas voi halutessaan valtuuttaa toisen puolestaan perunkirjoitukseen valtakirjalla. Mikäli leski on iäkäs tai asunut hoitokodissa, on pesänilmoittaja joku muu, yleisemmin perillinen tai ensin kuolleen edunvalvoja.
Pesänilmoittaja huolehtii perunkirjoituksen toimittamisesta; käytännössä valitsee perunkirjoituksen pitäjät ja sopii heidän kanssaan perunkirjoituksen ajan, paikan ja kutsumenettelyn sekä toimittaa hallussaan olevan materiaalin perukirjan valmistelua varten.
Pesänilmoittaja antaa perukirjassa vakuutuksen, että hänen antamansa tiedot perukirjaan ovat oikeat. Perättömien tietojen antaminen on erikseen säädetty rangaistavaksi.
Mikäli jälkeenpäin ilmoittaja huomaa jonkun tiedon puuttuvan tai olevan virheellinen, on asia joka tapauksessa ilmoitettava verottajalle ja tarpeen mukaan suorittaa täydennysperunkirjoitus.
Perukirjoituksessa lesken tulee ilmoittaa, pitääkö hän jäämistön jakamattomana hallinnassaan kokonaan vain osittain esimerkiksi asunnon ja asuinirtaimiston osalta. Edelleen lesken tulee ilmoittaa, luovuttaako hän tasinkona omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perilliselle. Leski voi tehdä myös muita ilmoituksia koskien esimerkiksi työhyvitystä tai vastikevaatimusta.
Mikäli mainitut ilmoitukset unohtuvat tai jäävät tekemättä, ei oikeus niiden tekemiseen poistu, mutta perintöverotus saattaa tulla virheellisesti toimitetuksi, mikäli ilmoitukset eivät ehdi ajoissa verottajalle.
Esimerkiksi asunnon hallintaoikeuden vaikutus perintöveroon on merkittävä ja on ikävä, jos sitä ei ole perintöverotuksessa huomioitu.
Perunkirjoitus etäpalveluna
Asiakkaiden toivomuksesta valikoimassamme on nyt myös henkilökohtaiset etäpalvelut ja perunkirjoitukset. Perunkirjoituksen hinta on 700 euroa, sisältäen 3 tuntia työtä, ylimenevältä ajalta veloitus 200 euroa tunnilta. Normaalisti 3 tuntia riittää perukirjan laatimiseen ja perunkirjoituksen toimittamiseen. Ota rohkeasti yhteyttä, niin autamme asioiden hoitamisessa.
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Perinteistä lakipalvelua Tampereella
Lakipalveluja Tampereella ja sen lähialueilla tarjoaa Lakitoimisto Tiina Tikka Oy yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Myös etätoimeksiannot. Varaa aika tästä.