DIY
 

Ositus ja omaisuuden erottelu

 

Omaisuuden jako voidaan tehdä, kun avioero on tullut vireille eli hakemus jätetty käräjäoikeudelle.

Omaisuuden jako on aina syytä tehdä kirjallisesti, vaikka kaikki asiat olisi käytännössä sovittu, eikä mitään jaettavaa enää ole.

Tällaisessa tilanteessa riittääkin, että vain todetaan jaon tulleen toimitetuksi ja ettei kummallakaan ole enää mitään vaateita toisiaan kohtaan avioliittolain perusteella.

Jos jakosopimusta ei ole, on aiempi aviopuoliso toisen puolison kuolinpesän osakas ja voi esittää vaatimuksia perinnönjaossa.

Jakosopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti ja oikeassa muodossa!

Aikanaan konkreettisesti tehdyn jaon voi vahvistaa jälkeenpäin sopimuksella. Tätä tarkoitusta varten palvelussamme on sopimus, jolla vahvistetaan jaon jo tapahtuneen, siten, ettei ex-puolisoilla ole toisiaan kohtaan mitään vaatimuksia.

 

Vahvistussopimuksen jo tehdystä jaosta voit laatia tästä >>

 

Jako voidaan tehdä keskinäisellä sopimuksella tai sen voi toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja.

Näistä käytetään termejä sopimusjako ja toimitusjako.

Jaon kestoaika ja kustannukset

Sopimusjaon voi saada aikaiseksi hyvinkin nopeasti, jos asioista ollaan yhtä mieltä.

Enemmän neuvotteluja vaativissa tilanteissa (joissa siis yleensä kummallakin omat juristit mukana) saattaa aikaa kulua hyvinkin 1-2 vuotta. Oman juristin lähettämä lasku on yleensä 1500-16000 euron välillä, riippuen monta tuntia juttuun on kulunut.

Aika usein käy niin, että sopimusneuvottelut eivät lähde ollenkaan käyntiin tai hyvistä neuvotteluyrityksistä huolimatta ei saada sovintoa aikaiseksi. Silloin joudutaan hakemaan pesänjakaja.

Tällöin jaon kestoaika pitenee oleellisesti: Vuodessa en muista viedyn loppuun yhtään jakoa, tyypillisiä ovat 2-4 vuoden jaot ja pisimmillään ne venyvät yli 5 vuoden.

Kun toimitusjaossa omien juristikulujen lisäksi tulee vielä jakajan palkkio, niin jakokustannukset harvoin jäävät alle 10.000 euron per osapuoli.

Riitaisissa jaoissa kustannukset ovat yleensä 30.000-60.000 euron välillä.

Koska jakajan päätöksestä saa valittaa, jatkuu asia usein käräjäoikeudessa sekä sen jälkeen mahdollisesti hovioikeudessa.


avioerokestojakustannukset.png

Asianajopalveluiden keskituntihinta on 248 euroa ja laskut muodostuvat pääosin asiassa käytetystä ajasta.

Lisäksi voi tulla kustannuksia arviokirjoista sekä erilaisista viranomaismaksuista.

Miten kustannuksia voi pienentää?

Mikäli olet pienituloinen, eikä sinulla ole oikeusapulaskurissa huomioitavaa varallisuutta, voit saada ilmaisen oikeusavun. Käytännössä oikeusaputoimiston juristit hoitavat asiaasi, jos poikkeustapauksessa ei ohjata käyttämään yksityisen juristin palveluita.

Huomioi, että julkisilla oikeusavustajilla on paljon töitä. Sinun kannattaa itsekin selvittää, miten omaisuuden jako voisi toteutua, koska usein saattaa kiireessä jäädä mainitsematta seikkoja, joilla saisit paremman lopputuloksen jaossa.

Ilmaisen oikeusavun koelaskelman voit tehdä oikeusministeriön websivulla.

Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta saada ilmaista oikeusapua, joudut maksamaan kaikki eroon liittyvät kustannukset itse.

Oikeusturvavakuutukset eivät kata avioeroja tai yhteiselämän päättymistä koskevia asioita.

Kuluja säästääksesi kannattaa tehdä mahdollisimman paljon asioita itse!

  • Kerää juristillesi/jakajalle kaikki tarvittavat dokumentit valmiiksi.
  • Tee luettelot omaisuudesta.
  • Vältä turhaa kommunikointia ja tiivistä asiasi. Sähköpostia kirjoittaessa tulee yleensä tarkemmin jäsenneltyä asia luonnostaan, ja se säästää aikaa myös juristilta, koska asioita ei tarvitse kirjata ylös, kuten puhelinneuvottelussa. Tekstiviestit ja someviestit on hitaita kirjoittaa, joten niitä ei kannata suosia.
  • Juristi on kallis ja surkea terapeutti, joten pysy asiassa. Hän pitää sinun puoltasi kyllä, mutta on ajan = rahanhukkaa kertoa hänelle exän kavaluudesta ja petturuudesta.
  • Hyvillä ohjeilla voit hoitaa avioerosi itsekin ilman että sinulle tulee oikeudenmenetyksiä tietämättömyyden vuoksi. Verkkokurssimme auttavat sinut oikeudenmukaiseen ja edulliseen lopputulokseen!
  • Kun tiedät, mitkä asiat ovat tärkeitä ja miten prosessi tapahtuu, osaat arvioida, mitä asioita kannattaa nostaa esiin ja toisaalta juristisi ei tarvitse käyttää aikaa selvittääkseen sinulle asioita, joista jo olet ottanut selkoa.

Strategia

Kaiken merkittävin tavoite on pyrkiä sovintoon asiassa!

Todella harvoin jaettavaa varallisuutta on niin paljon, että riitely kannattaisi taloudellisesti, puhumattakaan henkisestä painolastista, jota keskeneräinen ero aiheuttaa.

  • Vältä riitelyä ja yritä olla mahdollisimman asiallinen. Itsehillintä palkitsee parempana lopputuloksena.
  • Älä takerru pieniin asioihin. Muista juristin tuntitaksa!
  • Muista, että käytetyllä koti-irtaimistolla ei ole sellaista taloudellista arvoa, että siitä kannattaisi juristin avulla riidellä.
  • Jos neuvottelut eivät etene, hae pesänjakaja. Kinasteluun ei kannata tuhlata aikaa.

Ositus vai omaisuuden erottelu vai sekä että?

Jos avioehtosopimusta ei ole, tehdään aina ositus. (Paitsi, jos on jo tehty aiemmin ositus ja jatkettu avioliittoa.)

Jos avio-oikeus on avioehtosopimuksella kokonaan poissuljettu, suoritetaan omaisuuden erottelu.

Omaisuuden jako voi olla myös osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista ja avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, tai mikäli jakoa sovitellaan.

Avio-oikeuden alainen omaisuus

Avio-oikeuden alaista on lähtökohtaisesti kaikki omaisuus, jos ei muuta ilmene.

Avio-oikeudesta vapaa omaisuus

Omaisuus voi olla avio-oikeudesta vapaata esimerkiksi, jos on tehty avioehtosopimus, toimitettu ositus taikka lahjakirjassa tai testamentissa on määräys, että omaisuuteen ei ole saajan puolisolla avio-oikeutta.

Myös muutakin avio-oikeudesta vapaata omaisuutta voi olla, mutta siitä enemmän verkkokurssilla.

Vasta ositushetken syntyperusteen jälkeen saatu omaisuus ei ole avio-oikeuden alaista.

Omaisuuden erottelu

Omaisuuden erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa. Yhteisen omaisuuden osalta on sovittava, kumpiko sen saa ja mistä arvosta, vai realisoidaanko kyseinen omaisuus ja miten mahdolliset yhteiset velat järjestellään.

Osituslaskelma pähkinänkuoressa

Pääsääntö osituksen toimittamisessa on, että kummankin puolison avio-oikeuden alaiset netto-omaisuudet (varat-velat) lasketaan yhteen ja tästä saadaan jaettava pesän säästö. Tästä puolet on lähtökohtaisesti kummankin avio-osuus.

Puolison netto-omaisuuden laskeminen

Netto-omaisuus lasketaan yksinkertaisesti vähentämällä varoista velat.

Jos puolisolla on velkoja enemmän kuin varoja, ja netto-omaisuus siten negatiivinen, käytetään kuitenkin jakolaskelmassa 0 arvoa.

Laskelmaan ei oteta varoja, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta.

Ositus esimerkki.png

Reaalinen jako ja Tasinko

Lähtökohta omaisuuden jaossa on, että kumpikin saa pitää oman omaisuutensa.

Jos avio-osuus ei tule täyteen näin (niin kuin ei yleensäkään), on ”köyhemmällä” oikeus saada tasinkoa ”rikkaammalta”, jotta lopputulos on avio-osuuden suuruinen; siis kumpikin saa lopuksi puolet pesän yhteisestä säästöstä.


Esimerkissä Päivi joutuisi siis suorittamaan Pekalle tasinkona 140000 euroa.

Poikkeuksia edelläolevaan tasajakoon

Osituksen sovittelu

Poikkeuksena pääsäännöstä ositusta voidaan sovitella esimerkiksi, jos avioliitto on ollut lyhyt (yleensä alle 5 vuotta) ja toinen joutuisi maksamaan kohtuuttoman suuren tasingon toiselle tai jos avioliitto on ollut pitkä, mutta avioehtosopimuksen vuoksi toinen ei pääsäännön mukaan saisi juuri mitään omaisuutta jaossa (nämä yleensä tapauksia, jossa toinen ollut kotona hoitamassa lapsia ja kaikki omaisuus hankittu toisen nimiin).

Sovittelua pitää osata vaatia ja pesänjakajalla on valta käyttää sitä ratkaisussaan.

Tietoisuus sovittelun mahdollisesta käytettävyydessä toimitusosituksessa ja sen mukanaan tuomat huomattavat lisäkustannukset usein motivoi puolisoita sopimaan asian kohtuulliseen lopputulokseen päätyvällä tavalla.

Hyvitys, vastike ja ns. kolmas omaisuuslaji

Niinkuin muissakin laeissa, myös avioliittolaissa on pääsääntöihin poikkeuksia ja vielä poikkeuksen poikkeuksia.

Aika usein avioeroissa vaaditaan hyvityksiä ja vastikkeita.

Niiden taloudellinen merkitys kokonaisuudessaan ei ole mikään valtava, mutta yksittäistapauksissa voi olla suurtakin merkitystä ja on tärkeää tietää, mitä kukin voi vaatia ja millä perusteella, jottei tule turhia oikeudenmenetyksiä.

 

Näistä kaikista asioista enemmän verkkokurssillamme!

 

Etusivu