Perinnönjaossa omaisuus jaetaan joko osakkaiden tekemällä sopimuksella tai pesänjakajan toimesta. Näistä käytetään termejä sopimusjako ja toimitusjako.
Yleensä pesänjakaja haetaan, kun sopimukseen omaisuuden jaosta ei ole päästy.
Osapuolilla ei ole kuitenkaan velvoitetta yrittää ensin keskenään sopimusjakoa ja vasta sen epäonnistuttua hakea pesänjakaja, vaikka niin pääsääntöisesti menetelläänkin.
Jos joku pesän osakas on ulosotossa tai vajaavaltainen, ei jakoa voida tehdä ilman jakajaa ilman maistraatin ja ulosmittausvelkojan suostumusta.
Yleensä kuolinpesään haetaan aina myös pesänselvittäjä, joka pystyy nimensä mukaisesti selvittämään pesän asioita, kuten esimerkiksi hankkimaan omaisuustietoja, realisoimaan omaisuutta sekä maksamaan velkoja pois.
Tällä laadittavalla hakemuksella haetaan pesään myös selvittäjä, ettei asiat jää "jumiin" sen takia, että toimivalta ei riitä jonkin asian hoitamiseen.
Pesänselvittäjän ja -jakajan tulee olla tehtävään sopiva.
Sopivuus tarkoittaa paitsi esteettömyyttä ja puolueettomuutta, myös ammatillista pätevyyttä.
Koulutuksen perusteella ammatillisesti päteviä ovat oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneet henkilöt.
Tämän lisäksi on oltava riittävä kokemus pesänselvittäjänä ja pesänjakajana toimimisesta.
Joskus ehdokkaita tehtävään on useita, kun osakkailla on eriävä näkemys henkilöstä.
Tällöin vertailu ehdokkaiden kesken suoritetaan ottamalla huomioon koulutus, kokemus ja muu sopivuus.
Luvansaanut oikeudenkäyntiavustaja ja asianajaja yleensä katsotaan lähtökohtaisesti sopivaksi.
Näiden välillä vertaillaankin yleensä kokemusta ja erillistietämystä pesänselvitykseen ja jakoon.
Ehdotettu henkilö ei voi laatia hakemusta, koska korkein oikeus on katsonut, että se tekee ehdotetun henkilön esteelliseksi.
On siis tärkeää, että laadit hakemuksen itse ja ainoastaan pyydät ehdotetulta henkilöltä suostumuksen tehtävään.
Kokeile ilmaiseksi!
Perinteistä lakipalvelua Tampereella