Tietoa perinnöstä
Tiedätkö kuka sinut perii?
Perimysjärjestyksessä säädetään Perintökaaressa, joka on vuodelta 1965.
Tässä käsitellään perimysjärjestystä silloin, kun testamenttia ei ole tehty.
Testamentilla voidaan muuttaa tätä järjestystä.
Lapset ja näiden jälkeläiset
Lähimmät perijät ovat rintaperillisesi eli siis lapsesi. Heidän kesken perintö jakaantuu tasaosuuksin.
Jos joku lapsistasi on kuollut, tulevat hänen sijaansa hänen lapsensa ja edelleen heidän lapsensa ja heidän lapsensa..
Jos lapsesi on kuollut ilman omia lapsia, jakaantuu kuolleen lapsesi osuus muille lapsillesi tai näiden lapsille ja näiden lapsille etc.
Aviopuoliso
Jos sinulla ei ole omia lapsia ja olet avioliitossa, perii puolisosi sinut.
Puolisosikin kuoltua palautuu sinun jättämäsi perintö omaan sukuusi, eli ensisijaisesti vanhemmillesi, jos he ovat elossa.
Vanhemmat ja sisarukset
Jos sinulla ei ole rintaperillistä tai aviopuolisoa, perivät isäsi ja äitisi sinut puoliksi.
Mikäli vanhempasi on kuollut, menee kuolleen vanhempasi osuus sisaruksellesi tai kuolleen sisaruksen lapsille, tai näiden lapsille tai näiden lapsille... Jos sisaruksia tai heidän lapsiaan ei ole, menee omaisuutesi kokonaan sille vanhemmallesi, joka on elossa.
Isovanhemmat ja näiden lapset
Jos sinulla ei olisi elossaolevia vanhempia tai sisaruksia tai heidän lapsiaan, menee perintö isovanhemmillesi tai mikäli heistä joku olisi kuollut, menisi kuolleen osuus hänen lapsilleen.
Eli käytännössä tädeille, sedille ja enoille.
Jos ketään tätiä, setää tai enoakaan ei olisi elossa, hyppäisi perintösi aviopuolisosi sukuun.
Serkut eivät enää peri.
Valtio
Jos sinulla ei ole kuollessasi ketään edellämainittuja perillisiä, menee perintösi valtiolle.
Kuka voi periä?
Periä voi sellainen henkilö, joka elää perittävän kuolinhetkellä tai joka on siitetty ennen perittävän kuolemaa ja syntyy elävänä. Käytännössä siis alkiolla ja sikiölläkin on perintöoikeus.
Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää.
Eli esimerkiksi jos liikenneonnettomuudessa kuolee yhtä aikaa isä ja tytär, katsotaan, että tytär on kuollut ensin.
Tällöin tyttären perii isän perilliset ja äiti puoliksi. Mikäli isällä ei olisi muita lapsia, tulee perijöiksi isän vanhemmat tai hänen sisaruksensa tekemään perinnönjakoa leskeksi jääneen surevan äidin kanssa. Kuulostaako kohtuulliselta?
Lakiosaoikeus
Rintaperillisillä ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa kuolleen vanhempansa tai isovanhempansa perinnöstä testamentin sitä estämättä. Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen saisi lainmukaisena perintöosanaan.
Aviopuolison oikeus hallita jäämistöä
Aviopuoliso saa Perintökaaren mukaan pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Lesken oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen asuinirtaimisto on kuitenkin vahvempi kuin rintaperillisen lakiosaoikeus.
Jos eloonjääneellä puolisolla on kodiksi sopiva asunto itsellään, väistyy hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja lakiosaoikeus voittaa.
Jos eloonjääneelle puolisolle, aviopuolisolle tai kihlakumppanille ei pystytä turvaamaan riittävää asuntoa ja asuinirtaimistoa, on hänellä oikeus avustukseen.
Sama oikeus on, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi. Avustuksella ei voi kuitenkaan loukata lakiosaoikeutta.
Ennakkoperintö
Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan tämän ennakkoperinnöksi, joka on vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun.
Tämän vuoksi lahjakirjaan on rintaperillisen ollessa saajana merkittävä, että lahja ei ole saajan ennakkoperintöä, mikäli niin tarkoitetaan.
Jos lahjansaajana on taas muu kuin rintaperillinen, on lahjakirjaan nimenomaisesti laitettava maininta, että kyseessä on ennakkoperintö, koska muuten oletusarvona on, että kyse ei ole ennakkoperinnöstä.
Testamentin vaikutus perintöoikeuteen
Testamentti on ainoa tapa, jolla lakimääräistä perintöjärjestystä voidaan muuttaa.
Myös rintaperillisen perinnöttömäksi tekeminen on tehtävä testamentilla.
Yleisimmin testamentilla halutaan laajentaa aviopuolison perintöoikeutta. Aviopuolisohan perii lain mukaan ainoastaan silloin, jos ensiksi kuolleella aviopuolisolla ei ole ollut omia rintaperillisiä.
Tällöinkin aviopuolison perintöoikeus on väliaikaista, koska jälkeen elävänkin kuoltua omaisuus palautuu ensiksi kuolleen suvulle.
Leski voi eläessään käyttää perintönä saamaansa omaisuutta vapaasti, mutta hän ei voi sitä lahjoittaa tai testamentata oman tahtonsa mukaan.
Usein tästä syystä lapsettomat avioparit tekevät keskinäisen testamentin.
Myös tavallisissa lapsiperheissäkin halutaan enenevissä määrin tehdä testamentti aviopuolison hyväksi ja turvata tämän taloudellinen asema toisen kuollessa.
Nykyäänhän tilanne on usein se, että lapset ovat jo keski-iän paremmalla puolella olevia aikuisia, joilla on suuremmat tulot ja varallisuus kuin vanhemmillansa, joten lesken taloudellinen tarve on suurempi.
Kolmas aika mielenkiintoinen uusi suuntaus testamenteissa on eropariskuntien testamentit.
Avioeroriitely johtaa siihen, että ei missään nimessä haluta omaa omaisuutta siirtyvän ex-puolisolle.
Tällöin testamentissa on määräys, jonka mukaan rintaperillisen kuoltua menee vanhemmalta peritty omaisuus muille rintaperilliselle ja jos näitä ei olisi, palautuu omaisuus perinnönjättäjän omaan sukuhaaraan.
Perinteistä lakipalvelua Tampereella
Lakipalveluja Tampereella ja sen lähialueilla tarjoaa Lakitoimisto Tiina Tikka Oy yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Myös etätoimeksiannot. Varaa aika tästä.