DIY

Minkälaisia testamentteja ihmiset tekevät?

 

Moni ajattelee, että testamentti on ikäloppujen ihmisten juttu ja ajankohtainen vasta sitten kun viikatemies vaanii jo nurkan takana.

Todellisessa elämässä testamentteja tekevät kaikenikäiset ja niiden motiivit vaihtelevat.

Minkälaisia testamentteja eri ikäiset tekevät ja mitkä ovat yleisimmät motiivit?

Seuraavassa on koottu 7 yleisintä motiivia testamentin tekemiseen. Onkohan kaikki niistä jo sinulle tuttuja, vai yllätytkö?

1. Huolenpito kumppanista

Nuoret pariskunnat, riippumatta siitä, onko jaettavaa omaisuutta kertynyt vai ei, haluavat, että toinen voi jatkaa häiriöttä asumista ja olemista kuten ennenkin, ilman, että lapsettomana kuolleen kumppanin vanhemmat tai sisarukset tulevat ”tonkimaan kotia ja irtaimistoa”.

Jos on hankittu yhteistä omaisuutta ja velkaa, niin hyvin usein tehdään keskinäinen testamentti, jossa jälkeen elävä saa toisen omaisuuden itselleen.   

Käytännössähän tilanne olisi perin hankala, jos testamentin puuttuessa lakimääräiset perilliset alkaisivat vaatia esimerkiksi asunnon myymistä.  Jos pariskunta ei ole naimisissa, ei toisella ole mitään laillista suojaa pitää asuntoa jakamatta hallinnassaan.

Sellainenkin ajatus usein tulee esiin, että lapseton testamentintekijä haluaa jättää kumppanilleen omaisuutensa, ”koska vanhemmilla on jo ihan tarpeeksi”.

Pienten lasten vanhemmat tekevät usein keskinäisen testamentin, koska asuntolainat pitää maksaa ja omaisuuden hallinnointi ja järkevä hyödyntäminen vaikeutuu huomattavasti, jos ensin kuolleen omaisuus menee lain mukaan pienille lapsille kokonaisuudessaan.

Iäkkäät pariskunnat tekevät keskinäisiä testamentteja paitsi turvatakseen toisen elämän jatkumista ennallaan, myös siksi, että halutaan antaa jälkeenelävälle taloudellisia resursseja elämiseen.   Usein varsinkin yli 75-vuotiailla naisilla eläketulot ovat niin pienet, ettei niillä pystyisi kattamaan normaaleja asumisen ja elämisen kuluja.

2. Taloudellinen järkevyys

Yli 40-vuotiaat panostavat testamentin teossa jäämistö- ja perintöverosuunnitteluun.

Sen lisäksi, että pariskunnat haluavat suojella kumppaniaan, halutaan omaisuus jakaa eteenpäin mahdollisimman pienillä veroilla. 

Keski-ikäisten testamenteissa rakennetaankin usein hallintaoikeuteen ja perinnön pilkkomiseen liittyviä konstruktioita, joten testamentti voi olla hyvinkin pitkä.  

Aviopuolison mahdollisuutta saada 110000 euron suuruinen omaisuus perintöverotta halutaan monesti hyödyntää ja perintöä ohjataan suoraan lapsenlapsille.

3. Negatiiviset tunteet

Tyypillisesti eronnut henkilö tekee testamentin, jossa määrää, että jos oma lapsi kuolee rintaperillisittä, ei testamentintekijältä peritty omaisuus mene millään tapaa ex-puolison hyväksi.

Lain mukaanhan lapsettoman henkilön perii aviopuoliso, vanhemmat tai sisarukset. Toinen määräys liittyen avioeroihin on se, ettei ex-puoliso saa hallita tai hoitaa alaikäiselle lapselle tullutta perintöä, koska ajatellaan, että exä ottaa omaan käyttöönsä lapsen perinnön.

Usein sisaruksilla on tullut riitaa vanhempien jälkeisissä perinnönjaoissa, ja silloin tehdään testamentti, jossa halutaan ohjata perintö muulle taholle.

Yhä useammin vanhempi tekee testamentin, jossa haluaa syrjäyttää oman lapsensa ainakin osittain perinnöstä.  Tyypillisesti lapsi on käyttäytynyt syvästi loukkaavasti tai jopa väkivaltaisesti vanhempaa kohtaan.   Usein kyse on siitä, että lapsi ei ole pitänyt mitään yhteyttä, eikä myöskään ole antanut isovanhemman pitää yhteyttä lapsenlapsiin.  Ikävä kyllä tämäntapaiset tilanteet ovat selkeästi lisääntyneet viime vuosina.

4. Elinkeinon ja yritystoiminnan turvaaminen

On sitten kyse maatilasta tai yrityksestä, on se testamenttaajalle aina hyvin tärkeä.

Omaisuuteen on panostettu paljon työn ja varallisuussijoitusten kautta.  Jokainen haluaa, että elämäntyö ei mene hukkaan ja että toiminnan jatkumiselle on parhaimmat edellytykset.  Usein sukupolvenvaihdokset toteutetaan vasta eläkeiän kynnyksellä ja siksi testamentti on tärkeä tehdä turvaamaan toiminnan siirtyminen potentiaaliselle jatkajalle, jos elämä päättyisi ennen suunniteltua sukupolvenvaihdosta.  

5. Omaisuuden säilyminen suvussa

Usein testamentteihin tehdään toissijaismääräyksiä, joissa etukäteen määrätään, kenelle omaisuus päätyy ensisaajan kuoltua.  Tilanteessa, jossa ensisaaja kuolisi ilman omia perillisiä, voisi omaisuus siirtyä tämän aviopuolisolle.

Yleensä anopit ja apet eivät halua, että omaisuutta siirtyy vävyn tai miniän sukuun; paitsi, että testamenteissa käytetään toissijaismääräyksiä, on niissä pääsääntöisesti määräys, että perinnönsaajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta perintönä saatuun omaisuuteen.

Käytännössä kun joka toinen avioliitto päätyy avioeroon, haluavat vanhemmat suojella lastaan siten, ettei riitelyssä tämän omaisuutta siirry ex-puolisolle. Testamentissa määrätty avio-oikeuden poissulkeminen on niin vahva, että sitä ei voida sovitella omaisuuden erottelussa tai osituksessa.

6. Hyväntekeväisyys, varojen päätyminen hyvään tarkoitukseen

Hyvin paljon testamentteja laaditaan esimerkiksi eläinten- ja luonnonsuojelun hyväksi sekä tieteen ja kulttuurin tukemiseen.  Tieteen tukemisesta yleisimpiä ovat lääketieteellisen tutkimuksen sekä tiettyihin sairauksiin liittyvien yhdistysten tukeminen.    

Joillekin uskonnollisille yhteisöille päätyy myös paljon varallisuutta testamenttien kautta, mutta usein niiden laatijoina on jotkut yhteisöön kuuluvat lakimiehet, eikä omalle kohdalle niitä ole osunut kuin hyvin harvoin.

Pääsääntöisesti jokainen haluaa, ettei hänen perintönsä päädy valtiolle, vaan sen käyttämisestä ja saajasta halutaan itse päättää. 

Kun yksineläjien määrä on valtavasti kasvanut, on yhä yleisempää se, että valtio on ainoa oikeudenomistaja.

7. Testamentin päivittäminen

Kuten ihmiset ja ihmissuhteet, niin myös testamentin motiivi muuttuu ajansaatossa.

Yleensä testamentti päivitetään, kun elämässä tapahtuu muutoksia: mennään naimisiin, tulee ero tai joku läheisistä kuolee.  Aikanaan tehty testamentti ei enää vastaa tekijän tahtoa ja elämäntilannetta.

Testamentin voi kumota repimällä alkuperäisen kappaleen. Käytännössä yleensä tehdään uusi testamentti, jossa aiemmat kumotaan ja muutetaan sisältö oikeaksi.  

Testamenttia ei voi muuttaa yliviivaamalla siitä kohtia tai lisäämällä käsin sanoja tai rivejä sinne tänne. Kaikki muutokset testamenttiin pitää tehdä tekemällä uusi asiakirja!

Hoida testamentti kuntoon ajoissa

Kukaan meistä ei tiedä, milloin viimeinen päivä koittaa ja tuntuu, että elämä päättyy aina yllättäen.  Sen vuoksi testamentti kannattaa laittaa kuntoon heti, kun sitä alkaa pohtia.

DIY Lakipalvelussa voit laatia testamentin itse hyvillä ohjeilla nopeasti ja turvallisesti – sekä edullisesti.  Jos oma osaaminen ei riitä, niin lakimies voi tarkistaa asiakirjasi oikeellisuuden tai halutessasi laatii sen kokonaan puolestasi perinteisenä palveluna.

Keskimääräinen testamentin laatimisaika on palvelussamme alle 15 minuuttia.

Asiakirjan saat sähköisesti välittömästi maksamisen jälkeen suoraan sähköpostiisi jälkitoimenpideohjeineen.

Mikäli et pysty tulostamaan asiakirjaa, voit tilata sen tulostettuna kotiisi, jonne se saapuu viikon sisällä tilauksesta. 

 

Aloita  testamentin  laatiminen  tästä!

Aloita keskinäinen testamentti tästä!

 Testamentit nyt 49 € (72 €)

 

Lakimiehen etäpalvelut

Asiakkaiden toivomuksesta valikoimassamme on nyt myös henkilökohtainen etäpalvelu. Esimerkiksi testamentti lakimiehen laatimana kotiin toimitettuna maksaa 200 euroa. Ota rohkeasti yhteyttä, niin autamme asioiden hoitamisessa.

 

 Klikkaa ja tutustu etäpalveluihin !

 

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

lakitietoa testamentin tekemisestä

testamentin todistaminen ja laillisuus

edunvalvontavaltakirja

perintöverosuunnittelu

lahjakirja

hoitotahto

perintöoikeus

perinnöstäluopuminen