DIY
 

 

Testamentti

 

Mikä on testamentti?

 

Testamentti eli jälkisäädös on määräys siitä, miten haluat asioiden menevän kuoltuasi. Viimeinen tahtosi.

Ajattele testamentti tavallaan kirjeenä jälkipolville aivan samanlaisena tahdonilmaisuna tai päätöksenä, kuin mitä teet elossa ollessasikin.

Kuka voi tehdä testamentin?

 

Kahdeksantoista vuotta täyttänyt saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Testamentin tekijän tulee ymmärtää testamentin tarkoitus, sisältö ja merkitys.

 

Miksi testamentti yleensä tehdään?

Testamentin teon 3 yleisintä tavoitetta:

  1. halu suojata jälkeenelävän puolison asema toisen kuoltua
  2. halu sulkea rintaperillisen puolison avio-oikeus pois peritystä omaisuudesta
  3. perintöveron pienentämistavoite

 

Poiketaanko perimysjärjestyksestä useinkin testamenteissa?

 

Vastoin yleistä luuloa testamentilla ei kovinkaan usein määrätä rintaperillisten keskinäisestä perintöoikeudesta siten, että se määrällisesti poikkeaisi lain mukaisesta jaosta.

Yleisimmin halutaan antaa esinekohtaisia määräyksiä, mutta ei haluta suosia toista rintaperillistä ja samalla jättää toista vähemmälle. Yrityksien ja maatilojen jatkaja usein määrätään, mutta tämä ei arvomääräisesti saa enempää perintöosuutta kuin muutkaan.

Suomalaiset äidit ja isät ovat siten lähtökohtaisesti melko tasapuolisia lastensa suhteen.

Uusioperheissä on sen sijaan melko yleistä, että viimeisimmän puolison ja tämän kanssa saatujen yhteisten lasten asemaa halutaan parantaa verrattuna ”aiempaan perheeseen”.

Viime vuosina on myös yleistyneet testamentit, joissa rintaperillinen halutaan tehdä täysin perinnöttömäksi tämän pitkäaikaisen ja vakavasti testamentintekijää loukkaavan käyttäytymisen vuoksi. Osassa näistä tapauksissa syynä on päihteiden käyttö sekä sen mukanaan tuoma väkivalta.

 

Minkälaisen testamentin tekee yleensä henkilö, jolla ei ole omia rintaperillisiä tai puolisoa?

 

Yhä enenevästi laadin testamentteja, joissa testamentin tekijällä ei ole lainkaan lähisukulaisia tai sitten suhteet sukulaisiin ovat niin huonot, että ei haluta jättää heille mitään.

Yllättävää kyllä, testamentin tekeminen voi olla hyvinkin vaikeaa sellaisessa tilanteessa.

Kummityttö tai kummipoika on usean pelastus, jolle voi jättää omaisuuttaan läheisyyssuhteen perusteella.

Monet löytävät testamentinsaajan esimerkiksi omaa tai läheisensä sairautta sivuavasta yhdistyksestä tai mieluisasta hoitopaikasta tai hoitajasta.

Rakkaat harrastukset ja tärkeät aatteet saavat usein myös osansa.

 

Hyvä testamentinsaaja?

 

Hyvä testamentinsaaja teknisesti ajateltuna on hyvin yksilöity taho, kuten esimerkiksi tietty yhdistys tai tiettyä toimintaa varten perustettava säätiö tai tietty henkilö.

Lisäksi olisi hyvä määritellä, miten esimerkiksi yhdistyksen tulisi käyttää varoja ja miten varojen käytöstä päätetään (esimerkiksi stipendien suuruudet ja stipendien saajien valitseminen).

Väljät ilmaisut, kuten ”tanssitaiteen tukeminen” tai ”kaupungille vanhustyöhön” eivät ole hyviä testamenttaustahoja, koska niiden suhteen jää kovasti epäselvää siitä, kuka päättää rahojen käytöstä ja mihin tarkalleen ottaen testamenttaaja haluaa niitä käytettävän.

 

Käyttöoikeustestamentti, hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti?

 

Käyttöoikeus- ja hallintaoikeustestamentti tarkoittavat pääsääntöisesti samaa asiaa: oikeutta käyttää omaisuutta ja saada käyttöhyöty itselleen.

Käyttöhyöty voi olla esim. omaa käyttöä, kuten asunnon ja kesämökin käyttäminen, vuokratuloa, osinkotuloa, korkotuloa, metsänkasvua ym. omaisuudesta tulevaa tuloa. Käyttöhyödyn saaja saa vain hyödyn/tuoton, mutta ei pysty käyttämään omaisuuden pääomaa.

Omistusoikeus tarkoittaa nimensä mukaisesti omistamista, jolloin omistaja saa realisoida omaisuutta ja hyödyntää omaisuuden pääomaa vapaasti.

Omistusoikeutta voi kuitenkin rajoittaa käyttöoikeus/hallintaoikeus, jolloin omistaja joko käyttää omaisuutta yhdessä mainitun oikeuden saajan kanssa tai sitten hänellä ei ole ollenkaan käyttöoikeutta omaisuuteen.

 

Mikä on järkevämpää, tehdä hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti?

 

Usein keskinäisen testamentin tekijät pohtivat, mikä olisi järkevintä, tehdäkö hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti.

Perintöverotuksellisesti on järkevää tehdä usein testamentti, jossa hallinta- ja omistusoikeus annetaan eri tahoille, koska hallintaoikeus rasittaa omaisuutta ja siten pienentää omaisuuden perintöverotusarvoa.

Kuitenkin on muistettava, että silloin päätöksiä omaisuudesta voidaan tehdä vain kummankin oikeuden omistajan yksimielisellä päätöksellä ja hallintaoikeus todellisuudessakin rajoittaa omistusoikeutta.

Keskinäisestä testamentista voi olla ihan järkevää tehdä omistusoikeustestamentti välittämättä verosäästöstä.

Saajahan voi ottaa omistusoikeustestamentin vastaan myös pelkkänä hallintaoikeustestamenttina, mikäli siinä tilanteessa, kun perintötapahtuma toteutuu, se on järkevin ratkaisu.

Kun keskinäisen testamentin tarkoitus on kuitenkin antaa taloudellista turvaa jälkeenelävälle, on varmasti hyvä pitää testamentilla auki mahdollisuus myös saada sitä, jos tilanne sitä vaatii.

 

Avio-oikeuden poissulkeva ehto

 

Ylivoimaisesti yleisin testamentin teon syy on se, että vanhempi haluaa sulkea lapsensa aviopuolison avio-oikeuden pois peritystä omaisuudesta. Halutaan pitää omaisuus suvussa.

Valitettavasti avio-erot ovat todella yleisiä ja kaikki eivät tee avioehtosopimusta. Avioehtosopimusta, vaikka sellainen olisi tehtykin, voi myös omaisuuden jaossa menettää merkitystään sovittelun takia.

Testamentilla saatua omaisuutta, josta on avio-oikeus suljettu pois, ei kuitenkaan voida ottaa sovittelun alaiseksi. Samalla tavalla myös lahjana saatu omaisuus, jossa on avio-oikeuden poissulkeva ehto, on avioerossa tehokkaasti suojattu.

Lukuisissa avioeroissa lahjan- ja testamentinsaajat ovat olleet todella kiitollisia siitä, että avio-oikeuden poissulkeva ehto on asiakirjassa ollut!

 

Miten teen laillisen testamentin?

 

Usein pelätään, että testamenttimääräyksessä itsessään voisi olla virhe, joka tekee koko testamentista pätemättömän. Näin ei suinkaan ole.

Mikäli testamenttimääräyksessä on jokin virhe, on ainoastaan virheen sisältävä kohta vaikutukseton, mutta muuten testamentti ja sen määräykset jäävät päteväksi.

Jos esimerkiksi testamentissa on määräys, että lapset eivät saa vaatia lakiosaansa, ei ehdolla ole vaikutusta, eikä määräystä noudateta; mutta muilta osin testamenttimääräys on siis täysin laillinen ja pätevä.

Tässä yhteydessä varmaankin on hyvä myös kertoa se, että lakiosa on puolet siitä, mitä rintaperillinen saa lain mukaan perintönään.

Jos määrätään testamentissa täysi omistusoikeus kaikkeen omaisuuteen esimerkiksi Kuutamohullujen postimerkkiyhdistyksellle, on rintaperillisellä oikeus saa lakiosansa, joka on siis puolet siitä, mitä saisi ilman testamenttia.

Testamentintekijän ei sinänsä tarvitse lakiosaoikeutta mainita, mutta on tietysti hyvä tietää, että sellainen oikeus rintaperillisellä on, eikä tahto aina toteudu sellaisena kuin haluaisi.

Samoin, jos määrää testamentissaan vaikkapa sekä omasta veneestään että puolison omistamasta autosta, jää määräys toteutumatta ainoastaan puolison auton osalta.

Vanha totuus kun on, että toisen omaisuutta ei voi testamentata (eikä toisen maalle rakentaa!)

 

Lakikielen jargon – onko sitä?

 

Lait on säädetty suomen kielellä ja tarkoitettu yksiselitteisesti kansalaisten ymmärrettäväksi.

Myös tahdonilmaisun voi tehdä normaalilla yleiskielellä, ja vaikkapa murteella, jos haluaa.

Sinänsä käytetyillä sanamuodoilla ja lauserakenteilla ei ole merkitystä, kunhan määräyksessä tarkoitettu asia tulee selväksi ja asiat on siten yksilöity, että tiedetään mitä omaisuutta tai ketä henkilöä tarkoitetaan ja minkälainen oikeus halutaan antaa (siis omistusoikeus vai hallintaoikeus).

 

No, entä jos tulee tehtyä kallis virhe, kun ei käytä lakimiestä?

 

Tärkeintä on, että tahdonantaja ilmaisee sen mitä haluaa ja ymmärtää testamenttiin kirjoitetut termit ja sanat itse ja että ne vastaavat hänen tahtoaan.

Mitään salakieltä testamentinteossa ei tarvitse käyttää, vaikka monesti julkisuudessa asianajajat varoittelevat tulkintaongelmista.

On monesti parempi, kun tekijä voi ihan kaikessa rauhassa pohtia asiaansa ja työstää testamenttiaan ilman, että täytyy jännittää vierasta lakimiestä ja pitkittyneen neuvottelun aikaansaamaa laskua (usein 200-850 euroa).

Sitä paitsi kohdallesi saattaa sattua melko kokematon lakimies, joka ei edes osaa kuunnella, mitä oikeasti haluat, vaan saattaa huomaamattaan myydä sinulle ns. vakipaketin tai testamentin, joka ei vastaakaan tahtoasi. Errare humanum est.

Tätä kommunikointivirheen mahdollisuutta eivät yleensä iltapäivälehdissä maallikkojen testamenttien virheitä kauhistelevat ammattilaiset nosta esiin suitsuttaessaan lausettaan: ”Kannattaa käyttää lakimiestä, ettei tule tulkintavirheitä.” Mikä sen sitten takaa?

On myös moninverroin parempi, kun testamentti tulee ylipäätään tehdyksi, kun että se jäisi kokonaan tekemättä kustannusten, ajankäytön tai liikkumisen vaikeuden takia.

 

Mitä täytyy ottaa huomioon testamenttia tehdessä

Testamentin ainoa todellinen erikoisuus liittyy sen tiukkaan muotovaatimukseen.

Koska et ole enää paikan päällä kertomassa, että olet todellakin halunnut asioiden menevän niin kuin olet tahdonilmaisussasi määrännyt ja että olet ollut täysin järjissäsi testamenttia tehdessäsi, eikä sinua ole myöskään sen tekemiseen pakotettu, tarvitaan kaksi todistajaa.

Kahden esteettömän, täysi-ikäisen todistajan tulee olla yhtä aikaa läsnä todistamassa, kun allekirjoitat testamenttisi tai myönnät siinä olevan allekirjoituksen omaksesi.

Heidän tulee allekirjoituksillaan vahvistaa allekirjoituksesi oikeellisuus. Lisäksi heidän tulee tietää, että kyse on testamentista, mutta heille ei tarvitse näyttää asiakirjan sisältöä.

Esteetön todistaja ei ole lähisukulaisuussuhteessa testamentintekijään, testamentinsaajaan eikä näiden puolisoihin.

Käytännössä parhaita todistajia ovat naapurit ja ystävät sekä esimerkiksi tilitoimistojen ja muiden asiointipaikkojen työntekijät; Yleensäkin sellaiset tahot, jotka haluavat pitää sinuun hyviä suhteita yllä.

Todistajaksi pyytämistä ei tarvitse arkailla, koska yleensä todistajaksi pyydetty mielellään auttaa ja jopa ilahtuu, kun juuri häntä pyydetään tärkeän asiakirjan todistajaksi.

Pankkivirkailijat ja hoitolaitosten työntekijät yleensä kieltäytyvät todistamista työssä ollessaan.

Testamenttia ei tarvitse erikseen missään vahvistuttaa eikä rekisteröidä. Se on laillinen, kun yllämainitut muotovaatimukset täyttyvät.

 

DIY Lakipalvelun toiminta-ajatus

 

Ihmiset ovat kautta aikojen itse laatineet testamentteja ruutupaperille, klubiaskin kanteen, allakoihin ja vaikka mihin. Puutteellisilla työvälineillä helposti syntyy virheitä ja jotain oleellista jää pois.

Palvelumme antaa sinulle ammattilaisen työvälineet, ohjeet ja valmiita malleja, joista helposti muokkaat omaa tahtoasi vastaavan lopputuloksen. Ja että saisit laillisen paperin.

Keskimääräinen testamentin laatimisaika on palvelussamme alle 15 minuuttia.

Asiakirjan saat sähköisesti välittömästi maksamisen jälkeen suoraan sähköpostiisi jälkitoimenpideohjeineen.

Mikäli et pysty tulostamaan asiakirjaa, voit tilata sen tulostettuna korkealaatuiselle martioidulle paperille posteljoonin kantamana. Me lähetämme sen kahden arkipäivän sisällä tilauksesta. Koska posteljooni sen kerkiää sinulle tuomaan, on nykyään vähän vaihtelevampaa.

 

Osaanko varmasti?

 

Varmasti osaat, koska olet osannut tänne verkkokauppaankin ja tänne asti lukenut aiheesta.

Sitä paitsi voit sitoumuksetta ja ilmaiseksi kokeilla, miten laatiminen sujuu!

 

Aloita testamentin laatiminen tästä!

Aloita keskinäinen testamentti tästä!

 

mummukoneella600400.jpg

 Testamentin teko on miellyttävää, kun sen voi tehdä kaikessa rauhassa kotona.

Tekeminen onnistuu helposti älypuhelimellakin.

 Etusivu